Ypäjän viikko

          

Kirre otti ihania kuvia kisoista!

No niin, vihdoin olen toipunut viikon Ypäjä-reissusta ja kaivanut jostain aikaa ja jaksamista kirjoittaa blogiin. Koko viime viikon vietin siis Ypäjällä Levantin kanssa Kirren Kivenkolon tallissa muutaman kilometrin päässä Hevosopistolta. Kirre oli järjestänyt minulle kaikkea kivaa tekemistä pitkin viikkoa, joten tylsää hetkeä ei ollut! Viikko oli vähintäänkin seikkailu kun nukuttiin äitin ja koirien kanssa tallin satulahuoneessa säästäen taas pitkän pennin :D Viikossa kerkesi tapahtua niin paljon ja opin valtavasti Levantista uusia asioita, joten jäsentelen ne tässä näin päiviksi.

Sunnuntai ilta
Illalla siis saavuimme Kivenkoloon ja Levanti pääsi heti tutustumaan uusiin Ypäjän kavereihin Amerikan miniatyyritammoihin Skyhin ja Mantaan. Kirre oli ihanasti jakanut luksus-pihattonsa kahteen osaan, joista isompaan Lenkka pääsi viettämään yötänsä. Minä laitoin retkisängyn kasaan ja jäin järjestelemään tavaroita, kun äiti lähti takaisin kotiin leikkauttamaan murtuneen kätensä.

Maanantai
Aamulla heräsin kuudelta ja puoli seitsemältä laitoimme Kirren kanssa hevoset laitumelle. Levanti sai olla muutaman tunnin aamukasteisella laitumella Skyn ja Mantan vieressä ja sillä välin siivosimme Kirren kanssa pihaton ja höyrytimme hieman aamuheinää Happy Horse -heinähöyryttimellä.
Maanantaina menin ensimmäisen kerran tutustumaan ja auttelemaan Carrus Dressagen tilalle. Carruksella siis kasvatetaan todella laadukkaita kouluratsastus varsoja, jotka ovat jo muutaman vuoden aikana menestyneet kansainvälisesti. Niirasen perhe oli todella mukava ja oli upeaa kuulla kaikista kasvatukseen liittyvistä asioista.
Illalla kävin ratsastamassa Levantin Kirren omalla kentällä eikä se ollut ollenkaan pörheänä uudesta paikasta, mikä olisi ollut kyllä vaihteeksi ihan toivottavaa!

Tiistai
Tiistai aamuna sama rutiini Lenkan laiduntamisen kanssa jatkui. Tässä vaiheessa viikkoa säät olivat vielä kohtuullisen hyvät, vaikka tosi kylmä olikin. Tiistaina menin toisen kerran Carrukselle, missä päästiin laitumen rakennus puuhiin. On upeaa katsoa varsojen kirmailevan isoilla laitumilla. Tänä keväänä syntyneiden lisäksi laitumilla oli kaksivuotiaiden ja kolmevuotiaiden ryhmät sekä orien pihatto. Sen lisäksi oli muutama vanhempi, joita tilalla käyvät ratsuttamassa maan parhaat nuorten hevosten kouluttajat. Tiistaina tapasin yhden ratsuttajista, Salla Varentin, ja sain seurata, kun hän ratsasti neljävuotiasta kouluhevosta.
Tiistaina äitikin tuli koirien kanssa takaisin ja toi onneksi lisää vaatteita, kun tämä Suomen kesä oli taas päässyt yllättämään. Levantikin oli ratsastaessa paljon parempi ja liikkui aktiivisemmin, kun tein väistöharjoituksia kentällä.

Keskiviikko 
Levantin syömättömyys alkoi jo pikku hiljaa huolestuttaa. Höyrytetyt ja tuoksuvat heinät jäivät verkkoon kaurasta ja iltamössöistä puhumattakaan. Moottori toimi nyt enää ainoastaan laidunruoholla, mitä se pääsi syömään kahdesti päivässä muutaman tunnin ajan. Keskiviikkona menin ensimmäisen kerran tutustumaan ratsuttaja Riikka Harjulan päivään ja hänen toimintaansa. Riikan yritys Callisto horses kasvattaa ja ratsuttaa nuoria hevosia sekä jällenmyy mm. rehuja. Juttelin Riikan kanssa Levantista ja hän kannusti minua ehdottomasti jatkamaan sen kanssa vielä ainakin muutaman kauden. Hän myös antoi meille testaukseen säkillisen Pavon Gold E pellettirehua, millä he kuulemma valmistelevat oreja oripäiville. Siitä siis pitäisi energiaa saada, mikäli prinssi von Levantille vain sattuu maistumaan. Tähän asti ainakin on kelvannut!
Keskiviikkona olin ensimmäisen kerran Kari Haimin valmennuksessa Ypäjän Metsäkentällä. Levanti oli ihan tuskallisen ja hävettävän laiska, joten teimme vain vähän kavalettiharjoituksia. Kokeilimme samalla myös Kirren vanhaa estesatulaa, mutta se ei oikein minun istunnalleni sopinut.

Torstai
Kirre oli Naantalin Musiikkijuhlilla, joten hoidimme äidin kanssa pienet ja Levantin aamulaitumille ja pihaton siistiksi. Toinen Karin valmennus pidettiin Haimi-hallissa sateen vuoksi. Nyt Lenkka oli jo parempi ja päästiin vähän hyppäämäänkin kuitenkin vähän kisoja varten säästellen. Oli kyllä etuoikeutettu olo, kun päästiin treenaamaan yksin Kari Haimin kanssa itse Haimi-hallissa! Sain ihan super hyviä neuvoja Levantin laiskuuden postamiseksi. Vatsalihastreeniin paras harjoitus on kuulemma rappuset, mitkä kotoakin maastoradalta löytyy, joten niitä voi treenata vaikka joka päivä. Kari oli myöskin sitä mieltä, että Levanti on minulle ihan sopiva ensimmäinen hevonen. Tuntuu tosi kivalta, kun Ypäjän ammattilaiset suhtautuvat meihin ratsukkona positiivisesti ja kannustavasti :)

Perjantai 
Talliin saapui kotoakin estevalmennuksista tuttu Lotto-kaveri, joten kaikki hevoset päätettiin ottaa seuraavaksi yöksi sisään. Olin iltapäivällä vielä toisen kerran Riikan mukana katsomassa, kun hänen valmentamansa ratsukko starttasi helppoA luokassa. Riikka ja hänen porukkansa oli tosi mukava ja oli ihana tutustua heihin! Illalla kävin Levantin kanssa parinkymmenen minuutin maastoreissulla ihanissa Ypäjän maastoissa, jotka lähtevät suoraan Kivenkolon tallin takaa. Levanti näytti tykkäävän, kunnes alkoi sataa kaatamalla ja sitten kenelläkään ei ollut enää kivaa. Illalla irtojuoksutimme Kirren kanssa pikkuiset ja se oli ehkä hauskinta, mitä olen pitkään aikaan tehnyt ja nähnyt! Tytöt kiihdyttivät kentän päästä päähän ja pukittelivat minkä kerkesivät. Harmi ettei saanut yhtään kuvia siitä!

Lauantai
Ensimmäinen oma kisapäivä. Osallistuin siis derbykentällä järjestettävään 110 cm alueluokkaan, joka sisälsi erikoisesteitä. Levanti oli verkassa huolestuttavan laiska, mutta radalla se taas tapansa mukaan innostui. Rata meni tosi kivasti ja selvitettiin kaikki erikoisesteet ongelmitta. Pääsimme radan toiseen vaiheeseen ja siinä putosi yksi puomi. Olen kuitenkin tosi tyytyväinen tulokseen, eikä luokassa tullutkaan kuin kaksi 0/4 vp tulosta ja sijoituimme jaetulle ensimmäiselle sijalle. Harmittavasti kuitenkin A0/A0 arvostelun mukaan ainoastaan nolla tulokset saavat ruusukkeen, joten me jäimme tyhjin käsin.

Banketti

Kuivahauta

Sunnuntai -viimeinen pinnistys
Sunnuntaina osallistuimme haastavaan Junioriderbyyn, joka hypätään 120 cm tasolla. Verkassa oli ihanan tilavaa, koska luokassa oli vain kymmenen lähtijää. Verkka tuntui hyvältä, mutta heti radalle lähtiessä tunsin Levanti olevan tosi väsynyt. Pelästyin itse, että miten me selvitään pitkästä derbyradasta, jossa on 16 hyppyä ja erikoisesteitä, jos starttikin oli jo nihkeä. Rata meni kuitenkin ihan kiitettävän hyvin, koska saimme vain kolme pudotusta. Kakkonen johtui rytmin sekoamisesta Lenkan ihmetellessä kentän toista päätä ja puskan takaa ilmestynyttä valmistautuvaa ratsukkoa. Kasi putosi, kun unohdin tasapainottaa Lenkkaa ennen hyppyä ja kevyet valkoiset lankut tippuvat herkästi. Viimeistä en oikein ymmärrä, koska hyppypaikka oli täydellinen, mutta ehkä Levanti oli jo niin väsynyt, ettei jaksanut nostaa jalkojaan ison okserin yli :D

Viimeinen okseri putosi takajaloilla

Viikko oli pitkä ja touhua täynnä. Saimme hurjasti kokemusta eri kentistä ja etenkin kuljettamisesta. Nyt kun huomasimme Levantin syövän huomattavasti paremmin sisällä kuin pihatossa, tulimme siihen tulokseen, että vaihdamme tallipaikkaa. Kun Heponiittyyn on tulossa pihatto, tuntui kilpaileminen mahdottomalta hevosella, joka ei syö mitään. Vaihdamme tallia jo huomenna perjantaina. Saimme karsinan n. 11 km päästä Pirttimäen tallista, jossa Levanti pääsee ulkokarsinaan. Kirjoitan Levantin kotiutumisesta heti kun mahdollista!

Toivottavasti joku jaksaa lukea tämän kauhean romaanin, vaikka varmasti jotakin tärkeää unohtui vielä mainita!

Toipumista viime viikonlopun Ypäjä reissusta :)

Nyt vasta ehdin ja jaksan kirjoittaa blogiin viime viikonlopun Ypäjä reissusta ja siitä palautumisesta kotona. Peruskoulu loppui siis minun osaltani eilen 9.83 keskiarvolla. Nyt toivottavasti jää enemmän aikaa kirjoitella blogiin ja kuvailla Levantia. :)

 Viime perjantaina lähdettiin siis kohti Ypäjää ja Kirren Kivenkolon tallia. Matka sujui mainiosti ja paikalle löydettiin muutaman mutkan kautta. Kivenkolon talli sijaitsee siis n. neljän kilometrin päässä Hevosopistolta ja derbykentälle sieltä pääsee kävellen rauhallista metsäreittiä pitkin. Me kuitenkin menimme autolla lauantaina kisa-alueelle ja matka onnistui kyllä niinkin. Levanti käyttäytyi vieraassa paikassa tosi kiltisti vaikka jättikin kauroja jonkin verran syömättä niin kuin yleensäkin stressaantuneena. Kivenkolon tallissa ei ollut saamaan aikaan muita majoittujia, joten Levanti oli tallissa kolmisin Kirren kahden miniatyyrihevosen kanssa. Niissäpäs olikin ihmettelemistä! :D Talli on todella ihana ja siisti ja omalla kentällä, pihatolla, tarhoilla ja laitumella varustetussa paratiisissa keskellä metsää, mutta kuitenkin lähellä opistoa on hevosille ihanteellinen majoituspaikka.

Lauantaina osallistuin juhlakentällä järjestettäviin kansallisiin kisoihin, jossa hyppäsin pitkästä aikaa 120 cm radan. Luokka oli juniorisarjan osakilpailu, vaikka me ei tällä kaudella olekaan kierretty sitä sarjakilpailua. Rata ei mennyt katastrofaalisen huonosti, mutta ensimmäinen okseri putosi, mikä kyllä harmitti ihan vietävästi! Onneksi Anu oli katsomassa radan ja kertoi heti sen jälkeen hyvät ja huonot puolet. Ensimmäistä hyppyä lähestyttäessä minun olisi pitänyt pitää ohjat enemmän käsissä ja ottaa puolipidäte ennen lähtölinjaa. Olen niin tottunut siihen, että aina pitää pyytää vähän enemmän laukkaa ennen starttia enkä yhtään miettinyt mitään muuta. No opinpa tästäkin siis jotain.

Reissusta palattiin myöhään lauantai-iltana. Seuraavana päivänä Levantin kanssa käytiin kävelyllä ja syöttelemässä. Tällä ja ensi viikolla valmistaudutaan taas Ypäjälle lähtöön. Derby-viikonlopuksi olisi tarkoitus saada joltain kyyti Kivenkolon tallille, koska äiti ei voi nyt ajaa autoa, kun putosi Levantilta ja mursi kätensä. Viikon ajan olisi tarkoitus Ypäjällä touhuilla mm. käydä tutustumassa muutamana päivänä Carrus Dressagen kasvatustoimintaan ja seurata myös Riikka Harjulan päivärutiineja. Tapasin Riikan ja Carruksen Helena Niirasen jo viime reissulla ja he tuntuivat kyllä tosi mukavilta ja ammattitaitoisilta ihmisiltä.

En malta odottaa seuraavaa reissua ja varsinkin Finnderbyn näkemistä! :)
Tässä muutamia Mira Liukon ottamia kuvia kisapäivältä. Yövyimme Miran luona ja oli kyllä hassua katsoa vanhoja kuvia äidin ja Miran nuoruudesta ja samoista talli kuvioista :)

Muistoja, tänään käytiin moikkaamassa poneja niiden uudella laitumella. Oliverilla minä olen ratsastanut ensimmäisellä ponitunnillani yhdeksän vuotta sitten <3

Hyvää kesälomaa kaikille!