Kisapaikat olivat vähän erilaisia! |
Meitä tyttöjä oli tallilla töissä viisi ja muutama vain treenaamassa. Asuimme pienessä asunnossa tallin pihapiirissä, jossa jokaiselle oli oma huone joko yksin tai pareittain. Töitä teimme kuutena päivänä viikossa ja maanantait olivat aina hyvin ansaittuja vapaa päiviä. Silloin lähdimme aina metsän siimeksestä sivistyksen pariin ja kävimme shoppailemassa, syömässä tai esimerkiksi huvipuistossa :)
Perhepäivä Hansa Parkissa :) |
Päiväpaussin jälkeen jatkoimme ratsastuksia. Iltapäivisin usein ratsastettiin myös omat hevoset joko itsenäisesti tai Niken tai Lauran silmän alla. Päivän pyrimme lopettelemaan siinä seitsemän aikoihin, mutta aina se ei ihan toteutunut.
Paljon oli myös kisapäiviä, jolloin joku joutui aina heräämään ennen kuin oli nukahtanutkaan letittämään ja puunaamaan hevosia. Kisapäivät myös yleensä venyivät myöhään kaikilta, kun odottelimme rekkoja illalla takaisin kotiin. Minä en joutunut onneksi heräämään kuin muutaman kerran tosi aikaisin. Kun kello soi 2.45, vaatii se kyllä jotain maagista supervoimaa saada itsensä ylös ja jonkin näköiset letit väännettyä hevoselle!
Mutta kyllä täytyy sanoa, että oli elämäni paras seitsemän viikkoa! Tutustuin ihan super ihaniin ihmisiin ja nyt on jo kova ikävä kaikkia tyttöjä, Nikkeä ja Lauraa, hevosia ja koko paikkaa! Toivottavasti saan järkättyä ensi kesän niin, että pääsisin takaisin Saksaan treenaamaan.
Saksalainen tulkinta minun nimestäni ;D |
Estekentältä |
Maastot olivat ihan uskomattomia! |
Nuorten laitumelle viemässä ruokaa |
Viimeinen ilta :( |
Ihana postaus! Varmasti upea kokemus!
VastaaPoistaKiitos! Ihana saada positiivista palautetta :) Ja oli kyllä upea reissu, ei voi kun kiittää kaikkia osallisina olleita!
VastaaPoista