Kohti uusia ulottuvuuksia

Nyt siis aika yllättäen päätettiin, että nyt on hyvä hetki laittaa Levanti myyntiin ja sille löytyikin ihanat ostajat vain muutamassa viikossa ilmoituksen julkaisemisesta. Levanti oli maailman paras ja opettavaisin ensihevonen ja sillä nousin kolmessa vuodessa ratsastuskoulun 80 cm tasolta kansallisille 120 cm esteradoille. Sen kanssa oli helppo opetella kaikki asiat ihan perus ratsastuksesta kisojen kiertämiseen sekä treenien ja ruokinnan suunnitteluun. Yllättäen opin sen kanssa myös ähkyleikatun hevosen kuntouttamisen kesällä 2012:D

Nyt kuitenkin, kun minulla on enää kaksi juniorikautta jäljellä, meidän täytyi tosissaan alkaa ajatella mihin Levantin kapasiteetti riittää ja riittääkö se minulle. Vaikka Lenkka menikin kansallisia 120 cm ratoja ihan sujuvasti ja sijoittuenkin, ei se ollut luonteeltaan mikään voittajahevonen. Se oli rauhallinen ja turvallinen, mutta kilparatojen uusinnoissa tarvitaan hieman enemmän energisyyttä ja herkkyyttä kuin mitä Lenkalla oli tarjota. Jos haluan saavuttaa jotain vielä juniori vuosinani, oli hevosen vaihto melkeimpä välttämätön.

Levantin ostajat valmentajansa kanssa kehuivat sitä ensivaikutelman perusteella hyvin avuilla liikkuvaksi ja melko kevyeksi isosta ja raamikkaasta olemuksestaan huolimatta. Ostotarkastuksessa eläinlääkäri oikein kehui sen selkälihaksia, vaikka Levantia ei kertaakaan meidän aikana käytetty edes millään hierojalla. Sanoi, ettei ollut 11-vuotiaalla ennen tuntenut näin hyviä selkälihaksia ilman mitään kireyttä! Kaikesta palautteesta olin kyllä tosi otettu. Kai sitä jotain on sitten oikeinkin tehty!

No, mitä nyt sitten tapahtuu? Uutta hevosta yritetään löytää tohinalla niin täältä Suomesta kuin Saksastakin. Nyt eletään jännittäviä, ahdistavia ja tärkeitä aikoja kun etsitään hevosta, jolla pääsisin etenemään vielä pidemmälle kuin Lenkan kanssa. Olen niin kiitollinen mahdollisuudesta lähteä Saksaan, missä varmasti hevoset ja hevosalan ammattilaiset ovat aivan toista luokkaa kuin täällä koto-Suomessa. Tästä matkasta saan täysin kiittää Paulaa, meidän tallin omistajaa ja sponsoria. Paula on auttanut, tukenut ja antanut arvokkaita vinkkejä hevoshommissa koko tämän reilu pouli vuotta, kun me olemme hänen tallissaan olleet.

Nyt Paula on lähtenyt sponsoroimaan minua maksamalla matkan Saksaan! Minä, äiti ja Paula lennämme loppuviikosta Düsseldorfiin, missä yövymme yhden yön. Seuraavana päivänä käymme katsomassa kolmea eri hevosta eräällä kilpatallilla, johon sain yhteyden viime kauden sponsorini minulle esittelemän Katan kautta. Ne kokeiltuamme ajamme neljä tuntia pohjoiseen Aromaiden luokse, jossa odottaa myös useampi ehdokas. Aika jännää mutta myös älyttömän stressaavaa!

Tässä postauksessa on jo niin paljon tekstiä, että hevosen kriteerit ja valmentajien ohjeet jätän seuraavaan kertaan:)

Tässä vielä muutama kuva minun elämäni tärkeimmästä hevosesta, urheiluvälineestä ja sydänkävystä.

Oikeestaan aika kauhea kuva meistä kaikista, mutta jotenkin tässä kiteytyy se kaikki jännitys ja intohimo, mikä koko perheellä on tähän kilpailemiseen;)

Ennen tätä hetkeä, ei mulla ollut hajuakaan meneekö Levanti mitään bankettia ollenkaan! No meni ja hienosti menikin:)

Meidän ensimmäinen 120 cm rata kotona kilpailuharjoituksissa. Vuosi taisi olla 2013.